Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sitran Teppo Turkki: Itä-Aasian tehovaltiot haastavat demokratiat - Suomen suurlähetystö, Peking -Suomen pääkonsulaatti, Shanghai : Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Peking
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Shanghai

  • Suomen suurlähetystö, Peking
    Puh. +86-10-8519 8300, sanomat.pek@formin.fi
  • Suomen pääkonsulaatti, Shanghai
    Puh. +86 21 5292 9900, sanomat.sng@formin.fi
中文 | Suomi | English | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.2.2015 | Suomen suurlähetystö, Peking

Sitran Teppo Turkki: Itä-Aasian tehovaltiot haastavat demokratiat

Teppo Turkki - Aasia, Teppo Turkki - Aasia
Aasian vuosisata on tapahtunut tosiasia, jota Yhdysvalloissa ja Euroopassa ei vielä kunnolla nähdä tai ymmärretä. Näin väittää Sitra Fellow ja Itä-Aasian asiantuntija Teppo Turkki tiistaina julkaistussa raportissaan.

Jo 60 prosenttia maailman väestöstä asuu Aasiassa, 37 prosenttia maailman BKT:stä tuotetaan Aasiassa ja arviolta puolet maailman talouskasvusta syntyy Aasiassa vuonna 2030, jolloin Kiinan talous on jo puolitoistakertainen Yhdysvaltoihin verrattuna. Jo nyt Kiinasta on tullut maailman suurin digitaalisen kommunikaation, pelien ja online-kulutuskulttuurin maa – sensuurista huolimatta.

Tällaista faktavyörytystä sisältää Teppo Turkin tuore raportti Aasia haastaa valtio- ja demokratiakäsitystämme uudistumaan. Eikä sen jälkeen ole vaikea uskoa Turkin johtopäätöksiä Aasian mahdin valtavasta kasvusta ja globaalin paradigman muutoksesta.

”Läntiset valtiot ovat ensimmäistä kertaa kohtaamassa Aasiassa kehittyvän yhteiskunnan toimintamallin, joka on taloudellisesti, toiminnallisesti ja kilpailukyvyltään tehokas. Aasian nousu haastaa läntisten valtioiden ja yhteiskuntien toimintakykyä ja käsitystämme demokraattisesta yhteiskunnasta ylipäätään”, Turkki sanoi tiistaina Sitrassa Helsingissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Turkki on työskennellyt Aasiassa Sitran johtavana asiantuntijana ja vierailevana tutkijana vuodesta 2012. Sinä aikana hän on joutunut miettimään kovasti Euroopan roolia suhteessa Aasiaan, Suomen asemaa ja menestymisen mahdollisuuksia.

”Olen pohtinut, mikä on se luu, jonka tuon Suomeen, se strategian ydin. Yhdeksi tärkeimmistä viesteistäni on muodostunut se, että Suomessa pitäisi ymmärtää, miten nopea globaali muutosvauhti tällä hetkellä on ja että Suomen pitäisi nyt kirjoittaa itsensä sisään Aasian menestykseen,” Turkki sanoo.

Ennen kaikkea Turkin mielestä länsimaiden pitää puolustaa demokratiaansa ja osoittaa sen toimintakykyisyys. Lännen monopoli älykkääseen hallintoon on mennyttä, eikä edessä ole kilpailua arvoista vaan tehokkuudesta.

”Olen seissyt Berliinin muurilla 1989 muurin murtuessa ja olen ollut valtaamassa Lepakkoa, ja nuo hetket ikään kuin ovat demokratian ytimessä. Nyt olen kuitenkin huolissani länsimaisesta valtiosta ja demokratian tilasta, sen tehottomuudesta ja kyvyttömyydestä strategisuuteen, etenkin kun sitä vertaa Kiinaan. Teesini on, että meidän pitää pelastaa demokratiamme”, Turkki sanoo.

Turkki muistutti, että myös idässä edessä on vaikeita haasteita, esimerkiksi jo vuonna 2030 Aasiassa tulee asumaan arviolta yli puolet maailman vanhenevasta väestöstä. Myös muut keskustelijat toivat esiin Kiinan ongelmia.

”Kiina on meritokratian kaapuun puettu autoritäärinen valtio, joka toimii kuin iso yritys. Yritys ei huolehdi siitä, missä sen työntekijät on koulutettu, mitkä ovat lasten olosuhteet tai mitä tapahtuu vanhuksille eikä ylipäätään välitä, mitä tapahtuu niille, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella. Kiinalaisten on pakko yrittää, koska maassa ei ole kunnollista sosiaaliturvaa”, lisäsi tutkija Teemu Naarajärvi Helsingin yliopistosta.

Myös pitkään Aasiassa työskennellyt Koneen tuotekehitysjohtaja Tomio Pihkala näki Kiinan hallintotavan ja yritysjohtamisen välillä yhtäläisyyksiä.

”Valtio on asettanut itselleen niin kovia tavoitteita, että sen on pakko miettiä pragmaattisesti, miten tavoitteisiin päästään. Kiinassa esimerkiksi maakuntajohtajalle annetaan tietty bruttokansantuotetavoite ja sitten pitää keksiä keinot, joilla siihen päästään. Ja tällä tavoin myös saavutetaan hämmästyttäviä tuloksia. Kiinassa esimerkiksi saadaan 400 miljoonaa ihmistä muuttamaan maalta kaupunkiin kymmenessä vuodessa”, Pihkala sanoi.

Kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara lähestyi länsimaiden demokratiakriisiä ratkaisukeskeisesti luettelemalla haasteita, joihin Suomen on lähivuosina vastattava: Vetokratia, polkuriippuvuus, juristeria…  Suomessa vetokratia on suuri haaste: liian monella taholla on veto-oikeus päätettäviin asioihin – jolloin ne eivät etene. Polkuriippuvuus puolestaan on aiheuttanut sen, valittu ura vaikeuttaa kurssin muuttamista ja uusien asioiden tekemistä. Juristeria, eli kumuloituva lainsäädäntö tekee maailmasta hankalan ja vaikeasti hallittavan ja kaiken lisäksi kansalaisilta puuttuvat järkevät kannusteet.

”Vielä 1990-luvulla pystyttiin tekemään vaikeita päätöksiä. Nytkin on jo tunnustettu, että meillä on kriisi. Poliitikot kuitenkin pelkäävät kansaa vähän liikaa, eikä lehdistö auta asiaa. Esimerkiksi kun media kertoo uudistuksista, se kertoo ensin ne huonot puolet eli ketkä siitä kärsivät. Poliitikkojen tilanne päätösten tekemiseen on vaikea”, Soininvaara sanoo.

pdfSitran selvityksiä 86: Aasia haastaa valtio- ja demokratiakäsitystämme uudistumaan

Tulosta

Päivitetty 25.2.2015


© Suomen suurlähetystö, Peking
© Suomen pääkonsulaatti, Shanghai | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot