Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Peking -Suomen pääkonsulaatti, Shanghai : Tietoa Kiinasta : Hyvä tietää

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Peking
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Shanghai

  • Suomen suurlähetystö, Peking
    Puh. +86-10-8519 8300, sanomat.pek@formin.fi
  • Suomen pääkonsulaatti, Shanghai
    Puh. +86 21 5292 9900, sanomat.sng@formin.fi
中文 | Suomi | English | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Kiina

Suhteet

Diplomaattisuhteiden kehitys

 

Suomi oli Tanskan ja Ruotsin rinnalla ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattiset suhteet solmineita länsimaita. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ja diplomaattiset suhteet valtioiden välillä solmittiin 28. lokakuuta 1950.

 

Suomen ensimmäinen suurlähettiläs oli Hugo Valvanne, joka oli akkreditoitu Pekingiin New Delhistä käsin. Valvanne matkusti Pekingiin esittämään valtuuskirjettä vuoden 1951 helmikuussa ja pääsi pää- ja ulkoministeri Zhou Enlain [tshou enlai] vastaanottamaksi.

 

Pekingin lähetystön toiminta käynnistyi helmikuussa 1952 suomalaisen henkilökunnan saavuttua kaupunkiin. Suomen ensimmäinen residentti Kiinan suurlähettiläs Helge von Knorring jätti valtuuskirjansa maan johtajalle Mao Zedongille [mau tsötung] 9. toukokuuta 1952.

 

Pekingin lähetystön yhteyteen avattiin kaupallisen neuvoksen Olavi J. Mattilan johdolla toiminut kaupallinen osasto vuonna 1952 käynnistämään kauppaa maiden välillä. Kauppasuhteet Suomen ja Kiinan välillä alkoivat kehittyä nopeasti suurlähettiläs Carl-Johan Sundströmin johdolla ja vuonna 1953 Suomi solmi ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.

 

Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman suhteessa Kiinaan, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.

 

Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon, minkä vuoksi 1960-luku ja 1970-luvun alku oli hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Venäjän välien viilentymisestä. Presidentti Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan lähettiläs Joel Toivolan innostamana, mutta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 lopetti nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului kuitenkin niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.

 

Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan ryhdyttyä harjoittamaan uudistus- ja avautumispolitiikkaa. Kiinan pääministeri Geng Biao [köng piau] avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Tämä oli käännekohta, joka aloitti avoimien ovien kauden maiden suhteissa. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut.

 

Kiinan presidentin ensimmäinen vierailu Suomeen oli presidentti Jiang Zeminin [dsiang tsömin] vierailu vuonna 1995. Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002. Pääministeri Matti Vanhanen teki virallisen vierailun huhtikuussa 2009. Entinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili Kiinassa maaliskuussa 2010 ja uudelleen presidenttinä huhtikuussa 2013. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma vieraili Kiinassa toukokuussa ja pääministeri Jyrki Katainen syyskuussa 2013.

 

Ministeritason ja muita virallisia ja epävirallisia vierailuja tapahtuu nykyään runsaasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen on vieraillut yli 80 korkean tason vierasta.

 

Suhteiden nopeaa kehitystä on siivittänyt myös suomalaisten yritysten etabloituminen Kiinaan, joka alkoi 1980-luvun alussa ja on kiihtynyt 1990-luvun alusta aina näihin päiviin asti. Manner-Kiinassa asuu pysyvästi yli tuhat suomalaista, joiden suurimmat keskittymät ovat Pekingissä ja Shanghaissa sekä niiden lähialueilla.

 

Suomella on vuodesta 1999 ollut residentti sotilasasiamies Pekingissä.

Yhteistyö eri sektoreilla

Poliittiset suhteet

 

Suomen ja Kiinan väliset poliittiset suhteet ovat laaja-alaiset. Suomi ja Kiina keskustelevat säännöllisesti kahdenvälisistä suhteista ja kansainvälisistä aiheista. Korkean tason vierailuja on usein.

 

Maiden välisen yhteistyön kehikon muodostaa kumppanuus presidenttien Xi Jinping ja Sauli Niinistö Helsingissä 2017 sopima kumppanuus (Joint Declaration on Establishing and Promoting the Future-oriented New-type Cooperative Partnership). Presidentti Niinistön Kiinan-vierailulla 2019 presidentit sopivat kumppanuuden toimintaohjelman vuosille 2019-2023. Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kysymykset muun muassa kansainvälisestä turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta, asevalvonnasta, ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta ja kansainvälisestä oikeudesta.

 

 

Talous, tiede ja teknologia

 

Suomen ulkoministeriön (UM) ja Kiinan kauppaministeriö MOFCOMin välisessä taloudellisen, teollisen ja teknisen yhteistyön komiteassa käydään läpi Kiinan ja Suomen välisen kaupan mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Lisäksi Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja MOFCOM perustivat innovatiivisen liiketoiminnan komitean 2017 presidentti Xin Suomen-vierailun aikana kehittämään ja syventämään konkreettista ja pragmaattista liiketoiminnan yhteistyötä maiden ja erityisesti yritysten välillä. Komitealla on neljä temaattista työryhmää: energia, metsäteollisuus, puhdas ilma ja merilogistiikka.

 

Tieteellis-teknistä yhteistyötä tehdään Suomen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriö MOSTin välillä. Teknologia- ja innovaatioyhteistyötä tehdään myös suoraan Kiinan maakunnallisten tiede- ja teknologiakomissioiden kanssa, esimerkiksi Jiangsun ja Zhejiangin provinssien kanssa. Suomella on tieteellis-teknillistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen kattamien toimien lisäksi merkittävää tutkimusyhteistyötä muun muassa Kiinan luonnontiedesäätiön, Kiinan tiedeakatemian ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian kanssa. Tieteellis-teknillinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt ja laajentunut entisestään.

 

Oikeudellinen yhteistyö

 

Suomen ja Kiinan oikeusalan yhteistyö käynnistyi vuonna 1995. Tuorein yhteistyöpöytäkirja vuosille 2018–2021 allekirjoitettiin presidentti Xin vieraillessa Suomessa 2017. Ohjelman puitteissa järjestetään seminaareja sekä luennointi- ja tutustumisvierailuja. Seminaareissa on käsitelty muun muassa oikeusvaltiota, rikostentorjuntaa, yhdyskuntaseuraamuksia, rikosprosessia, oikeusapua, vankeinhoitoa, yhdyskuntaseuraamusta ja korruption vastaista työtä.

 

Kuhunkin nelivuotiseen yhteistyöohjelmaan valitaan temaattiset alueet ja kaksi Kiinan maakuntaa, joihin yhteistyö erityisesti painottuu. Ohjelmaan liittyviin vierailuihin on osallistunut oikeusalan ammattilaisia aina asianajajista korkeimpien oikeuksien jäseniin. Lisäksi korkeimpien oikeuksien välillä sovittiin yhteistyön aiepöytäkirja (2018–2021) korkeimman oikeuden presidentti Eskon vieraillessa Kiinassa 2018. Myös yliopistot ovat järjestäneet oikeustieteen alalla vaihto-ohjelmia ja vierailuja.

 

Kehitysyhteistyö

 

Suomen ja Kiinan välinen vuonna 1983 alkanut kahdenvälinen kehitysyhteistyö on päättynyt Kiinan noustessa keskituloiseksi maaksi. Viimeiseksi päättyivät korkotukihankkeet Kiinan ylitettyä OECD:n vientiluottosääntöjen mukaisen tulorajan vuonna 2010. Kiinassa ei myöskään ole enää suomalaisia kansalaisjärjestöhankkeita.

 

Suomi tukee kiinalaisia kansalaisjärjestöjä paikallisen yhteistyön määrärahalla. Hankkeet tukevat ihmisoikeuksia Kiinassa ja ne keskittyvät sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Suomen ja Kiinan välistä oikeusalan yhteistyötä on myös rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.

 

Ympäristö- ja energiayhteistyö

 

Ympäristö- ja energia-alan yhteistyö on Suomen ja Kiinan välillä tärkeää ja aktiivista. Molemmat sektorit ovat olleet esillä sekä presidentti Xin vuoden 2017 valtiovierailun että presidentti Niinistön vuoden 2019 valtiovierailun yhteydessä. Sektoreiden yhteistyötä alleviivaa Suomen ja Kiinan yhteinen tavoite yhteiskunnallisesta ja ekologisesta kestävästä kehityksestä.

 

Energia-alan yhteistyö rakentuu Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan kansallisen energiahallinnon (National Energy Administration) väliselle yhteisymmärryspöytäkirjalle. Yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa on käynnistetty niin Suomen ja Kiinan välinen energiatyöryhmä kuin myös neljä ensimmäistä yhteistä energiapilottiprojektia Kiinan markkinoilla. Päivittäinen energiayhteistyö Suomen ja Kiinan välillä on Team Finland -työtä parhaimmillaan, jossa Business Finlandin energiaohjelman rooli on keskeinen.

 

Presidenttien Xi ja Niinistön toiveesta Suomen ympäristöministeriö ja Kiinan ympäristön ja ekologian ministeriö ovat aloittaneet prosessin yhteistyön tiivistämiseksi. Ensimmäisen yhteisen tapaamisen perusteella mahdollisiksi yhteistyöalueiksi on valikoitumassa ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, kiertotalous, ilmanlaatu ja luonnon monimuotoisuus. Suomi on lisäksi liittynyt Kiinan silkkitiealoitteen alla toimivaan BRI International Green Development Coalition -koalitioon, joka lanseerattiin 25. huhtikuuta 2019.  

 

Hallintojen välistä yhteistyötä tukee ja täydentää kansainvälisesti merkittävä suomalainen osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän, tutkijayhteisön sekä kansalaisjärjestöjen osalta.

 

 

Yhteistyö koulutus-, tutkimus- ja opetusalalla

 

Suomen ja Kiinan koulutusyhteistyö on vilkasta ja monimuotoista ja sitä tapahtuu kaikilla koulutuksen asteilla. Suomella ja Kiinalla on useita yhteisymmärrysmuistioita (MOU) koulutus- ja tiedeyhteistyön tukemiseksi. Alueellista sisarkaupunki/-provinssiyhteistyötä tapahtuu sisarkouluista tutkimusyhteistyöhön. Usealla suomalaisella korkeakoululla on pitkäaikaisia kumppanuuksia kiinalaisten yliopistojen kanssa niin koulutus- kuin tutkimusyhteistyön merkeissä. Lisäksi suomalaiset korkeakoulut ja muut toimijat ovat aktiivisesti kehittämässä koulutusvientiä Kiinaan.

 

Vuonna 2017 suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli yli 1600 kiinalaista tutkinto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelu ja vierailut Kiinasta Suomeen ovat kasvaneet tasaisesti niin korkeakouluissa kuin peruskoulu- ja toisen asteen koulutuksessa sekä opettajavaihdossa. Kiinan opetusministeriön tukiessa korkeakoulujen yhteistyömalleja, joissa ulkomainen kumppaniyliopisto osallistuu opetukseen paikan päällä, moni suomalainen professori ja yliopisto-opettaja vierailee Kiinassa opetustehtävissä.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on pitkä historia yhteistyöstä Kiinan tiede- ja opetusviranomaisten, erityisesti opetusministeriön (MoE) ja tiede- ja teknologiaministeriön (MoST:n) kanssa.  Suomen TEMin ja MOSTin vetämä tiede- ja teknologiadialogi pidetään vuosittain.  Kiinan opetusministeriön kanssa on sovittu koulutuspolittisen dialogin aloittamisesta.  Suomen Akatemia on niin ikään tehnyt jo pitkään yhteistyötä kiinalaisen tiedeyhteisön kanssa, erityisesti Kiinan tiedesäätiön (NSFC), Kiinan tiedeakatemian (CAS) ja Kiinan yhteiskuntatiedeakatemian (CASS) sekä myös Shanghain yhteiskuntatieteiden akatemian (SASS) kanssa).  

 

Suomen Pekingin-suurlähetystön koulutus- ja tiedeneuvos sekä Opetushallituksen Shanghain-toimistossa työskentelevä projektikoordinaattori tukevat suomalaisia korkeakouluja ja yhdessä Business Finlandin kanssa koulutusvientitoimijoita Kiinassa.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kiina oli vuonna 2018 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani ja suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2018 oli noin 8,2 miljardia euroa (noin 2 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna). Suomen tuonti Kiinasta kasvoi 4,6 miljardiin euroon (0,5 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna). Suomesta Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli 3,5 miljardia euroa vuonna 2018 (noin 4 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna).

 

Tällä hetkellä Kiinassa toimii noin 350 suomalaisyritystä tai niiden edustustoa, tytäryhtiötä tai yhteisyritystä. Niiden suora tai epäsuora työllistävä vaikutus on arviolta yli 60 000 henkilöä ja liikevaihto moninkertainen Kiinaan suuntautuvan viennin arvoon verrattuna. Suurin osa suomalaisyrityksistä sijoittuu Pekingin ja Shanghain alueille sekä Hongkongin ympäristöön.

 

Suomen investoinnit Kiinaan (arviolta yli 11 miljardia euroa) ovat toistaiseksi suuremmat kuin Kiinan sijoitukset Suomeen, mutta kiinalaisinvestoinnit ovat olleet vuodesta 2016 lähtien voimakkaassa kasvussa ja ovat vuoden 2018 loppuun mennessä kivunneet jo noin 10 miljardiin euroon. Suomessa kiinalaisinvestoinnit ovat kohdistuneet ICT-alalle ja luonnonvaroihin.

 

Kiina tarjoaa edelleen paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Toimintaympäristö on kuitenkin haastava kilpailun kiristymisen ja sääntely-ympäristön epävarmuuksien takia. Kiina on vakiintuneen retoriikkansa mukaisesti luvannut jatkaa taloutensa avaamista. Esiteltyjen toimenpiteiden olisi kuitenkin jatkuttava ja syvennyttävä, jotta ulkomaisten yritysten kohtelua voisi pitää tasaveroisena kotimaisten kanssa. EU ja Suomi ovat peräänkuuluttaneet uudistuksia pitkään ja Kiinan epäreilut käytännöt ja kotimaisten yritysten suosiminen ovat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistan taustalla.

 

Yritysten tukena on Team Finland Kiinan koordinoima laaja suomalaisten toimijoiden verkosto.

 

Kiinan presidentti Xin Suomen-valtiovierailun yhteydessä huhtikuussa 2017 perustettiin innovatiivisen liiketoiminnan komitea edistämään yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välillä.

 

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin vuonna 1984. Sen puitteissa laaditaan monivuotisia kulttuurivaihto-ohjelmia. Maaliskuussa 2010 Helsingissä allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyöpöytäkirja koskien yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorison aloilla. Yhteistyöpöytäkirja täydentää kulttuurivaihtosopimusta ja sen puitteissa pyritään lisäämään muun muassa eri kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja teattereiden, välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Tammikuussa 2019 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja myös kulttuurimatkailun osalta Kiinan kulttuuriministeriön laajennuttua kulttuuri- ja matkailuministeriöksi.

 

Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Kiinassa erityisesti kulttuuritapahtumien ja –vaihdon kautta. 2000-luvun alusta lähtien kulttuuriyhteydet Suomen ja Kiinan välillä ovat alkaneet kehittyä suoriksi taiteilijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja -tuottajien välisiksi yhteyksiksi. Suomalaisten kulttuurin tekijöiden ja tuottajien kiinnostus Kiinaa kohtaan on nopeasti kasvamassa. Myös kiinalaiset kulttuuripiirit ovat etsimässä uusia yhteistyökumppaneita ja kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on kasvamassa. Erityisesti musiikin, muotoilun, arkkitehtuurin ja kuvataiteen sekä elokuvan alat ovat lupaavia yhteistyöaloja.

 

Suomen Kulttuurirahastolla on ollut taiteilijaresidenssiyhteistyötä pekingiläisen Institute for Provocationin kanssa keväästä 2019 lähtien.

Vierailut

Suomen ja Kiinan virallinen korkean tason vierailuvaihto 1994–2013

 

1994:

  • Suomessa: poliittisen neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Li Ruihuan, ulkoministeri Qian Qichen
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, pääministeri Esko Aho, kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, puolustusvoimien komentaja Jan Klenberg, oikeuskansleri Jorma S. Aalto

 

1995:

  • Suomessa: presidentti Jiang Zemin, varapääministeri Li Lanqing, puolustusministeri Chi Haotian, siviiliasiainministeri Doje Cering
  • Kiinassa: oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

 

1996:

  • Suomessa: varapääministeri Zou Jiahua
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki, liikenneministeri Tuula Linnainmaa, KHO:n presidentti Pekka Hallberg

 

1997:

  • Suomessa: varapääministeri Wu Bangguo, tarkastusministeri Cao Qingze, kemian teollisuuden ministeri Gu Xiulian, valtiovarainministeri Liu Zhongli, kansan vapautusarmeijan yleisesikunnan päällikkö kenraali Fu Quanyou
  • Kiinassa: puolustusministeri Anneli Taina, ulkomaankauppaministeri Ole Norrback; tasavallan presidentti Martti Ahtisaari

 

1998: 

  • Kiinassa: puolustusvoimien komentaja Gustaf Hägglund, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, ulkoministeri Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki

 

1999:

  • Suomessa: ulkoministeri Tang Jiaxuan
  • Kiinassa: liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen, tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja

 

2000:

  • Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Wei Jianxing, oikeusministeri Gao Changli, pääprokuraattori Han Zhubin.
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, oikeusministeri Johannes Koskinen, opetusministeri Maija Rask, liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen.

 

2001:

  • Suomessa: opetusministeri Chen Zhili, valtion suunnittelukomission johtaja Zheng Peiyan.
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, kulttuuriministeri Suvi Lindén, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes, ulkoministeri Erkki Tuomioja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö.

 

2002:

  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Jouni Backman, ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, liikenneministeri Kimmo Sasi, ympäristöministeri Satu Hassi, oikeusministeri Johannes Koskinen, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen.

 

2003:

  • Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Luo Gan, oikeusministeri Zhang Fusen, ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön ministeri Shi Guangsheng, valtiovarainministeri Xiang Huaicheng.
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela.

 

2004:

  • Suomessa: kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Jiang Zhenghua, ulkoministeri Li Zhaoxing, politbyroon jäsen ja Pekingin puoluesihteeri Liu Qi.
  • Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.

 

2005:

  • Suomessa: varapääministeri Hui Liangyu, kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyväiskomitean jäsen ja kurinpitokomission puheenjohtaja Wu Guanzheng.
  • Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, oikeusministeri Johannes Koskinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

 

2006:

  • Suomessa: pääministeri Wen Jiabao, ulkoministeri Li Zhaoxing, kauppaministeri Bo Xilai, NDRC:n puheenjohtaja Ma Kai.
  • Kiinassa: pääministeri Matti Vanhanen, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma.

 

2007:

  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori, eduskunnan talousvaliokunta.

 

2008:

  • Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin varapuheenjohtaja Wang Gang, apulaisulkoministeri Wu Hongbo.
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, varapuhemies Kääriäinen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, puolustusministeri Jyri Häkämies, liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

 

2009:

  • Suomessa: varapääministeri Li Keqiang, Kiinan asevoimia johtavan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Guo Boxiong, kansankongressin varapuheenjohtaja Hua Jiamin.
  • Kiinassa: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto, pääministeri Matti Vanhanen, työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kenraali Ari Puheloinen, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, oikeusministeri Tuija Brax, opetusministeri Henna Virkkunen, ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg, ulkoministeri Alexander Stubb. 

 

2010:

  • Suomessa: Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili Suomessa maaliskuussa.
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, pohjoismainen yhteistyöministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Anni Sinnemäki, sisäministeri Anne Holmlund, puolustusministeri Jyri Häkämies, pääministeri Mari Kiviniemi, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

 

2011:

  • Suomessa: Kiinan kansankongressin varapuhemies Sang Guowei, tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang.
  • Kiinassa: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

 

2012:

  • Suomessa: maatalousministeri Han Changfu, kansankongressin varapuhemies Lu Yongxiang, useita mediavierailuja WDC-tapahtumassa.
  • Kiinassa: elinkeinoministeri Jyri Häkämies, opetusministeri Jukka Gustafsson, poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

 

2013

  • Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin puheenjohtaja Yu Zhengsheng.
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, oikeusministeri Anna-Maija Henriksson, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, pääministeri Jyrki Katainen, ympäristöministeri Ville Niinistö, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, opetusministeri Krista Kiuru, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.

 

2014

  • Suomessa: varapääministeri Wang Yang vieraili marraskuussa mm. Slushissa.
  • Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, kehitys- ja omistajaohjausministeri Pekka Haavisto, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, puolustusministeri Carl Haglund, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.

 

2015

  • Suomessa: varapääministeri Liu Yandong, puolustusministeri Chang Wanquan sekä oikeusministeri Wu Aiying.
  • Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Rinne, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka, eduskunnan puhemies Maria Lohela, elinkeinoministeri Olli Rehn.

 

2016

  • Suomessa: urheiluministeri Liu Peng ja kansankongressin puhemies Zhang Dejiang.
  • Kiinassa: ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen, presidentti Tarja Halonen, puolustusministeri Jussi Niinistö, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

 

2017

  • Suomessa: Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri, presidentti ja keskussotilaskomission puheenjohtaja Xi Jinpingin valtiovierailu, mukana myös ulkoministeri Wang Yi ja kauppaministeri Zhong Shan. Kiinan energiaministeri, kansallisen energiahallinnon johtaja ja kansallisen kehitys- ja uudistuskomission varajohtaja Nur Bekri.
  • Kiinassa: ulkoministeri Timo Soini, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, elinkeinoministeri Mika Lintilä, pääministeri Juha Sipilä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, eduskunnan puhemies Maria Lohela.

 

2018

  • Suomessa: urheiluministeri Gou Zhongwen.
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Maria Lohela, oikeusministeri Antti Häkkänen, urheilu-, kulttuuri- ja Eurooppaministeri Sampo Terho, valtiovarainministeri Petteri Orpo, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

 

 

2019

  • Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, urheiluministeri Sampo Terho, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Hyvä tietää

Asuminen, asunnot

Kuvaus Pekingin asuntomarkkinoista ja asunnon hankintaan liittyvistä asioista samoin kuin päivittäisestä elämästä Pekingissä muiltakin osin löytyy muun muassa Beijing Finns-yhdistyksen internetsivuilta (www.beijingfinns.com). Toinen hyvä lähde on yli 600-sivuinen kirja Insider’s Guide to Beijing (Immersion Guides), jota päivitetään vuosittain.

 

Katso myös Vapaa-aika -kohtaa.

Autot

Lähes kaikkia länsimaisia ja muita isoja merkkejä löytyy. Ilmastointilaite on tarpeen. Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta lyijytöntä (93 tai 97 oktaania) bensiiniä on saatavissa toistaiseksi rajoitetusti. Diesel-käyttöisten henkilöautojen maahantuonti ei ole sallittua.

 

Useimmilla automerkeillä on Pekingissä merkkikorjaamo. Merkkikorjaamoidenkin työn laatu on vaihtelevaa ja tuontivaraosat kalliita.

 

Ulkomaalaisella ajokortilla ei saa ajaa Pekingissä, joten omalla autolla ajamista harkitsevan on haettava kiinalainen ajokortti. Tämä edellyttää lääkärintarkastusta ja kirjallisen kokeen suorittamista. Ajokoetta ei vaadita.

 

Autovakuutukset voi ostaa kiinalaisista vakuutusyhtiöistä. Suomalaisista vakuutusyhtiöistä ei välttämättä saa kaskovakuutusta Kiinaan.

Hankinnat

Pekingissä ja Shanghaissa on hyvin saatavilla jokapäiväiseen elämiseen tarvittavia tavaroita ja elintarvikkeita. Tuontitavarat, ml. alkoholijuomat, ovat kuljetusetäisyyksien ja tullien takia kalliimpia kuin Suomessa.

  

Kiinassa valmistettujen kestokulutushyödykkeiden laatu on yleensä huonompi kuin mihin Suomessa on totuttu. Tavara kannattaa aina ostohetkellä tarkastaa huolellisesti. Marketeilla on syytä tinkiä reippaasti ulkomaalaiselta pyydetystä hinnasta.

 

Vaatteita voi hankkia sekä normaaleista vaatetusliikkeistä että basaarityyppisiltä marketeilta. Vaatteita voi myös teettää yksityisillä räätäleillä. Räätälit osaavat vaihtelevasti englantia, joten halutun vaatekappaleen teetättämisessä auttavat kiinan kielen taito ja mallipiirrokset.

Ilmasto

Kiinassa vallitsee mannerilmasto, mikä yleisesti ottaen tarkoittaa kuumia, kosteita kesiä ja kylmää, kuivaa talviaikaa. Peking on samalla leveyspiirillä kuin Rooma ja Madrid, ja Kiinan pohjoisinkin kolkka on etelämpänä kuin Helsinki. Siitä huolimatta talvet ovat suhteellisen kylmiä -5...-10 C pakkasineen ja kovine tuulineen.

 

Talviaika on kattaa lähinnä joulu-helmikuun. Kevät ja syksy ovat lyhyitä ja talvesta siirrytään lähes suoraan kesään ja päinvastoin. Suomalaisittain kesäaikaa jatkuu toukokuusta lokakuuhun. Pekingissä sataa vähän; heinä-elokuu ovat vuoden sateisimmat kuukaudet.

 

Auringon lämmittävä vaikutus on kaikkina vuodenaikoina voimakas, joten aamut ja illat samoin kuin pilviset päivät voivat olla huomattavan viileitä, vaikka auringossa päivällä tuntuu leudolta.

 

Kiinan suur- ja teollisuuskaupungit kärsivät huomattavasta ilman saastumisesta lähinnä lämmityskauden hiilen polttamisesta johtuen. Pekingissä PM 2,5 pienhiukkasten määrä saattaa erityisesti talvisaikaan useasti nousta terveyttä vaarantavalle tasolle (katso myös Terveydenhuolto-kohta).

Joukkoliikenne

Kiinassa on varsin tiheä sisäinen lento- ja junaliikenne. Luotijunaratojen verkosto on huomattava.

 

Omalla autolla voi matkustaa vapaasti.  Esimerkiksi Tianjiniin ja Beidahen rantakaupunkiin ajaa Pekingistä moottoriteitä pitkin muutamassa tunnissa. Maantieverkoston taso vaihtelee kuitenkin maakunnittain ja etäisyydet ovat pitkät.

 

Pekingissä ja Shanghaissa on erinomainen julkinen liikenne. Metron opasteet ovat selkeät, junissa englanninkielinen kuulutus ja kartoissa on pinyinillä asemien nimet. Metrojunat ovat ruuhka-aikoina hyvin täysiä. Metrossa ja busseissa voi käyttää erityistä maksukorttia.

 

Bussikalustoa on modernisoitu. Linjaverkosto on tiheä, pysäkinvälit pitkät. Bussit ovat ruuhka-aikoina yleensä hyvin täysiä. Joillakin väleillä ajaa reittipikkubusseja, joihin ei oteta enempää matkustajia kuin bussissa on istumapaikkoja.

 

Takseja on runsaasti ja niitä on saatavissa hotelleilta tai suhteellisen helposti suoraan kadulta. Virallisissa keltareunaisissa takseissa on mittari. Myös epävirallisia takseja pyydystää asiakkaita iltaisin; niissä maksu on syytä sopia etukäteen. Lisäksi Pekingin keskustassa voi käyttää kolmipyöräisiä ”riksoja”, jotka ruuhkissa ovat nopeita. Niissäkin maksu on sovittava etukäteen.

 

Asiakkaan täytyy yleensä aina itse kertoa taksin kuljettajalle, miten kohteeseensa pääsee. Osoite on hyvä saada paperille kiinaksi kirjoitettuna. Hotellin nimikortti osoitteineen on syytä pitää mukana. Kirjakaupoista saa pieniä niin sanottuja taksikirjoja, joissa on listattu kymmeniä tärkeimpiä ja tunnetuimpia kohteita niin kirjaimin kuin kiinalaisin merkein. Kaikki taksinkuljettajat eivät osaa lukea karttoja, joten kohteen näyttäminen kartalta ei välttämättä auta.

Juomarahat

Kiinassa ei ole tapana antaa juomarahoja. Esimerkiksi taksimaksun voi kuitenkin pyöristää ylöspäin.

Kansalliset vapaapäivät

Viralliset vapaapäivät ja niihin yleisesti liittyvät lomat vahvistetaan vuosittain. Normaalisti Kiinassa vietetään seuraavia juhlapäiviä:

 

  • uudenvuoden päivä 1. tammikuuta (vapaapäiviä yleisesti 30. joulukuuta-1. tammikuuta)
  • kiinalainen uusivuosi eli kevätjuhla tammi-helmikuussa (noin viikko yleisesti vapaata)
  • hautojenlakaisupäivä huhtikuussa
  • vapunpäivä 1. toukokuuta
  • lohikäärmeveneen juhla kesäkuussa
  • keskisyksyn juhla syyskuussa
  • Kiinan kansallispäivä 1. lokakuuta (yleisesti muutama vapaapäivä)

Kirjallisuus

Kiinaa käsitteleviä teoksia on julkaistu runsaasti, erityisesti viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Voimakkaan talouskasvun myötä olosuhteet Kiinassa muuttuvat kuitenkin nopeasti. Seuraavassa on mainittu muutamia Kiinaa koskevia yleisteoksia sekä suomeksi julkaistuja kirjoja. Monet kirjoittajista ovat julkaisseet useita Kiinaan liittyviä kirjoja ja artikkeleita vuosien aikana, joten heidän nimensä toimivat hyödyllisinä hakusanoina myös muille Kiina-julkaisuille. Myös internetistä löytyy erittäin runsaasti Kiina-tietoa.

Kaunokirjallisuus, matkakuvaukset ja -oppaat

  • Ba Jin: Perhe (1980)
  • Chang Jung: Villijoutsenet - kolmen kiinattaren tarina (1992)
  • Jakobson Linda: Miljoona totuutta (1997)
  • Jocelyn Ed - McEwan Andrew: The Long March (2006)
  • Kallio Jyrki (käänt.): Jadekasvot: valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta (2005)
  • Kallio Jyrki (käänt.): Jadelähde: valittuja kirjoituksia Kiinan keskiajalta (2007)
  • Kallio Jyrki: Kiinaa matkalle - sanoja ja sanontoja (2006)
  • Lao She: Riksapoika (1948)
  • Lin Jutang: Maani ja kansani (1942)
  • Mannerheim C. G.: Ratsain halki Aasian (1941)
  • Mo Yan: Red Sorghum (1986)
  • Qiu Xiaolong: Death of a Red Heroine (2000)
  • Sandberg Peter: Mannerheimin valokuvia Aasian-matkalla 1906-1908 (1990)
  • Tan Amy: Keittiöjumalan vaimo (1992)
  • Theroux Paul: Rautakukon kyydissä (1998)
  • Wong Jan: Punaisen Kiinan blues (1997)
  • Yu Hua: Brothers (2008)
  • Yu Hua: China in Ten Words (2011)

Historia, politiikka, talous ja yleisteokset

  • Asikainen Raisa - Vuori Juha (toim.): Kiinan yhteiskunta muutoksessa (2005)
  • Becker Jasper: Dragon Rising (2006)
  • Blum Susan D: Lies that  Bind: Chinese Truths, Other Truths (2007)
  • Brahm Laurence: China's Century: The Awakening of the Next Economic Powerhouse (2001)
  • Chang Jung - Halliday Jon: Mao: The Unknown Story (2005)
  • Fairbank J. K. - Goldman Merle: China: A New History (2006)
  • Gelber Harry G: The Dragon and the Foreign Devils: China and the World, 1100 B.C. to the Present (2007)
  • Gilley Bruce: China's Democratic Future: How It Will Happen and Where It Will Lead (2004)
  • Goodman G. G. - Segal G. (toim.): China Deconstructs: Politics, Trade and Regionalism (1994)
  • Hoe Susanna: Chinese Footprints, Exploring Women's History in China, Hong Kong and Macau (2001)
  • Hsü Immanuel C. Y.: The Rise of Modern China (1990)
  • Huotari Tauno - Seppälä Pertti: Kiinan kulttuuri (2002)
  • Jakobson Linda: Kiinan vaikeat valinnat (2005)
  • Jakobson Linda (toim.): Innovation with Chinese Characteristics: High-Tech Research in China (2007)
  • Li Si-ming - Tang Wing-shing: China's Regions, Polity and Economy (2000)
  • Ljunggren Börje: Kina: Vår tids drama (2008)
  • Lindqvist Cecilia: Merkkien valtakunta (1992)
  • MacFarquhar Roderick: The Politics of China, The Eras of Mao and Deng (2004)
  • MacKerras Colin: The New Cambridge Handbook of Contemporary China (2001)
  • Mann James: The China Fantasy (2007)
  • Mykkänen Pekka: Kiina rynnistää huipulle (2004)
  • Nathan Andrew - Link Perry: The Tiananmen Papers (2001)
  • Paltemaa Lauri – Vuori Juha: Kiinan kansantasavallan historia (2012)
  • Saich Tony: Governance and Politics of China (2004)
  • Snow Edgar: Red Star over China (1960)
  • Spence Jonathan D.: The Search of Modern China (2001)
  • Studwell Joe: The China Dream (2002)
  • Uola Mikko: Suomi ja Keskuksen valtakunta, Suomen suhteet Kiinan tasavaltaan 1919-1949 (1995)
  • Zweig David: Internationalizing China: Domestic Interests and Global Linkages (2002)

Kodinhoitoapu

Koko- tai osapäiväisiä kotiapulaisia (kiinaksi ayi eli täti) on kohtalaisen hyvin saatavilla, joskin heidän englanninkielentaitonsa voi olla heikko. Tarvittaessa kotiapulaisen, kokin tai tarjoilijan voi tilata myös tilapäiskäyttöön tuntiveloituksella.

Koulut ja opiskelu

Pekingin yliopistoissa on vuosittain muutama kymmenen suomalaista, pääasiassa kiinan kielen opiskelijaa. Suurlähetystön verkkosivujen linkkilistan kautta pääsee kiinalaisten yliopistojen sivuille.

 

Pekingissä toimiviin ulkomaalaisille tarkoitettuihin kouluihin pääsy vaihtelee oppilastilanteen mukaan. Seuraavassa on lueteltu suosituimpia vaihtoehtoja, joiden verkkosivuilta saa tarkempia tietoja:

  • Western Academy of Beijing, WAB
  • International School of Beijing, ISB
  • Beijing BISS International School
  • Lycée Français de Pékin
  • Deutsche Botschaftsschule 
  • Swedish School Beijing (avoin kaikille pohjoismaalaisille)
  • The International Montessori School of Beijing.

 

Suomi-koulu aloitti toimintansa Pekingissä vuonna 1997. Sen tarkoituksena on järjestää kerran viikossa tilaisuus alle 15-vuotiaille suomalaislapsille suomen kielen opiskeluun ja Suomen asioihin perehtymiseen. Koulu toimii nykyisin lauantaisin Western Academy of Beijing-koulun tiloissa.

 

Useimpien edellä mainittujen kansainvälisten koulujen yhteydessä toimii lastentarha- ja esikoululuokkia, joiden lukukausimaksut ovat yleensä lähes yhtä korkeat kuin varsinaisten koululuokkien. Tämän takia suomalaislapset ovat yleensä olleet kotihoidossa tai käyneet kiinalaista lastentarhaa.

Käymälät

Kiinan kaupungeissa yleisiä käymälöitä löytyy varsin hyvin muun muassa ravintoloista, ostoskeskuksista/marketeista ja yleisistä tiloista kuten puistoista, samoin turistikohteissa ja moottoriteiden huoltoasema/levähdysalueilta.

 

Käymälät ovat yleisesti ottaen kohtalaisen siistejä, mutta kaikissa ei ole WC-istuinta, vaan ainoastaan reikä lattiassa. Käymälöistä ei myöskään yleensä löydy WC-paperia.

 

Maaseudulla käymäläolot ovat yleisesti puutteelliset.

Lapset

Suhtautuminen lapsiin on yleisesti hyvin myönteistä. Lapsille on tarjolla kaikenlaisia harrastuksia. Pekingissä toimii useita kansainvälisiä lastentarhoja, mukaan lukien kaksi suomalaista. Myös kotiapulaiset (ayi) hoitavat yleisesti lapsia.

Lemmikit

Lemmikkien maahantuonnista löytyy varsin hyvä kuvaus Beijing Finns'ien verkkosivuilta. Englanninkielisiä ohjeita maahantuonnista ja -viennistä löytyy myös esimerkiksi erään eläinlääkäriaseman verkkosivuilta (International Center for Veterinary Services, ICVS,  www.ICVSASIA.com).

 

Pekingin keskusta-alueella neljännen kehätien sisäpuolella sallitaan virallisesti vain alle 35 cm säkäkorkeuden koirat. Sitäkin isompien koirien eli noin 50 cm korkeiden koirien rekisteröinti on onnistunut edellyttäen, että koira on muuten pienikokoinen.

Liikennekäyttäytyminen

Kiinassa on oikeanpuolinen liikenne. Kaupungin alueella nopeusrajoitukset ovat 40 km/t ja paikoin 60 km/t ja maanteillä 60-80 km/t. Moottoriteillä on yleisesti käytössä kaistakohtaisia nopeusrajoituksia (80-120 km/t). Liikennekuri on puutteellinen ja liikenne ajoittain kaoottinen. Polkupyörien määrä on vähentynyt merkittävästi ja autojen määrä vastaavasti lisääntynyt.

Majoitus

Pekingistä ja muista suurista kaupungeista löytyy runsaasti eri tasoisia hotelleja, mukaan lukien kansainvälisiä viiden tähden hotelleja. Hotellihinnat vaihtelevat merkittävästi tason ja sijainnin mukaan.

 

Mikäli Kiinaan tuleva ulkomaalainen majoittuu muualle kuin hotelliin eli esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luokse, tulee hänen käydä ilmoittautumassa lähimmällä poliisiasemalla 24 tunnin kuluessa saapumisestaan.

Mitat ja painot

Kiinassa käytetään kansainvälistä SI-mittajärjestelmää eli metrijärjestelmää. Lisäksi käytetään myös vanhaa kiinalaista järjestelmää, jonka eräitä yleisiä mittoja ovat:

 

  • 1 jin = 0.5 kg,  2,000 jin = 1 tn
  • 1 dan = 50 kg,  20 dan = 1 tn
  • 1 mu = 0.0667 ha,  15 mu = 1 shang = 1 ha

Muutot

Rahtitavara Pekingiin on lähetettävissä Suomesta joko meritse tai lentorahtina. Meritse itse kuljetus kestää yleensä 6 - 8 viikkoa. Rautatiekuljetukseen saattaa liittyä turvallisuusriski. Kiinan päässä muuttoliftin tullausmuodollisuudet vaativat 2 - 3 viikkoa. Muuttofirmat ovat kansainvälisiä yrityksiä ja kiinalaiset muuttomiehet ovat yleensä ammattitaitoisia.

 

Katso myös Tuonti- ja vientirajoitukset -kohtaa.

Pankit

Kiinan pankkipalveluiden taso on hyvä ja monissa konttoreissa esimerkiksi Pekingissä ja Shanghaissa puhutaan myös englantia. Pankkiautomaatteja on suurimmissa kaupungeissa varsin runsaasti, ja useimmissa toimivat niin kansainväliset luottokortit kuin kiinalaisten pankkien kortit. Tilisiirtoihin liittyy kuitenkin kustannuksia, minkä takia käteisellä tai shekeillä maksaminen on edelleen yleistä.

Parturi-kampaamot

Etenkin ulkomaalaisten suosimilta asuntoalueilta löytyy kansainvälisen tason parturi-kampaamoja, joissa pärjää ainakin auttavasti englannin kielellä. Niiden hintataso on kuitenkin selvästi kalliimpi kuin tavallisissa liikkeissä.

Posti

Postikonttorit ovat yleensä auki maanantaista perjantaihin kello 08.30 - 18.30. Postin kulku on yleisesti ottaen luotettavaa. Kantoaika Suomeen on noin 10 päivää. Erityispikalähetykset ovat myös mahdollisia, mutta kalliita.

Puhelimet

Puhelimet - sekä lankalinjat että matkapuhelin - toimivat yleensä hyvin. Kiinan suunta on +86, ja Pekingin suunta lankalinjoilla 010 (ulkomailta soitettaessa ilman ensimmäistä nollaa). Kiinasta ulkomaille soitettaessa alkuun laitetaan 00.

Pukeutuminen

Kaupungeissa vaatetus on hyvin länsimaista. Sekä päivä- että iltatilaisuuksissa käytetään yleisesti (tummaa) pukua ja naisilla lyhyttä pukua tai housuasua. Smokkia tai frakkia (naiset pitkä puku) tarvitaan harvoin.

 

Talvivaatetus vastaa pitkälti suomalaista talviasua. Räntä-kautta ei juuri esiinny ja lunta sataa vain harvoin. Kesän kuuma ja kostea ilma vaatii kevyitä, hyvin hengittäviä materiaaleja. Välikaudet Pekingissä ovat lyhyet ja talvivaatteista siirrytään keväällä lähes suoraan pikkutakkiin ja syksyllä pikkutakista talvitakkiin.

Puoliso

Kiinaan muuttaneiden ulkomaalaisten puolisoiden työskentelymahdollisuudet ovat rajoitetut. Heitä työskentelee muun muassa kansainvälisten koulujen opettajina tai toimihenkilöinä, samoin kansainvälisten klinikoiden palveluksessa.

Pysäköinti

Kaupunkialueella autojen pysäköinti on sallittu niille varatuilla alueilla. Pysäköinti maksetaan pysäköinninvalvojille myös kadunvarsilla. Pysäköinti on yleensä turvallista, ilman vahingontekoja tms.

Ravinto

Ruoka on yleisesti ottaen hyvää ja edullista. Esimerkiksi Pekingissä ja Shanghaissa on runsaasti hyvätasoisia sekä kiinalaisia että länsimaisia ravintoloita. Hintahaarukka on hyvin laaja. Tarjoilijat eivät välttämättä puhu muuta kieltä kuin kiinaa, ja vaikka monesti on käytössä kuvalliset ruokalistat, kuvatkaan eivät aina anna ymmärtää mitä tilaa.

 

Jos kärsii allergiasta tai on rajoitteita ruokavalion suhteen, kannattaa tämä kirjoituttaa kiinalaisin kirjoitusmerkein paperille. Sen voi tarvittaessa näyttää tarjoilijoille.

Rekisteröity parisuhde

Kiinalaiset viranomaiset eivät ole puuttuneet siihen, että eri sukupuolta olevat avopuolisot rekisteröidään "puolisoina".

 

Kiina ei tunnusta samaa sukupuolta olevien parisuhdetta, eivätkä paikalliset viranomaiset ole suostuneet ilmoittamaan mitään tapaa, millä mahdollisesti tällainen partneri voisi saada oleskeluluvan.

Sosiaaliturva

Kiinan sosiaaliturvajärjestelmä on edelleen puutteellinen, mutta kehittymässä etenkin kaupunkien työssäkäyvän väestön osalta. Maaseudulla sosiaaliturvajärjestelmä on edelleen vaatimaton ja esimerkiksi vanhusten toimeentulon järjestäminen on hyvin pitkälti heidän jälkeläistensä harteilla.

 

Ulkomaalaisilla tulee olla omat, yksityiset vakuutukset.

Suomi-kuva

Suomi-kuva on lähinnä myönteinen, mutta Suomen tunnettuus Kiinassa rajoittuu melko pieneen osaan eliittiä, samoin kuin Suomen kanssa tekemisissä olleisiin opiskelijoihin, liikemiehiin, virkamiehiin ja muihin matkailijoihin. Asioista perillä olevat muistavat myönteisesti Suomen olleen ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita länsimaita.

Sähkövirta

Sähkövirta on kuten Suomessa eli 220/240 volttia / 50 Hz. Pistokemalleja on useita, joista yksi on sama kuin esimerkiksi Suomessa, mutta adaptereita on yleisesti saatavilla.

Terveydenhuolto

Pakollisia rokotuksia Kiinaan ei ole. Kiinassa oleskelevalla on kuitenkin suositeltavaa olla kattava rokotussuoja, josta suomalainen lääkäriasema voi antaa neuvoja.

 

Suurimmiksi terveysriskeiksi koetaan

 

  • kaoottinen liikenne ja sen aiheuttama onnettomuusvaara,
  • huono ilmanlaatu ja
  • tartuntataudit.

 

Ilmansaasteet aiheuttavat esimerkiksi Pekingissä terveydellisiä ongelmia. Pölystä, hiilenpoltosta ja nykyään entistä suuremmassa määrin liikenteen päästöistä muodostuu erityisesti talvisaikaan paksu savusumu, joka hälvenee vain erityisen tuulisina päivinä. Jatkuvasti pahenevat liikenneruuhkat ovat saastuttamisen lisäksi stressiä lisäävä tekijä.

 

Esimerkiksi Pekingissä on muutamia kansainvälisiä klinikoita, joiden lääkärit ovat ulkomaalaisia tai länsimaalaisen koulutuksen saaneita kiinalaisia. SOS International on lisäksi erikoistunut pitkiin potilaslentokuljetuksiin ja sen palveluja käytetään kotimaahan evakuoitaessa, samoin kuin Global Doctor -yhtiö.

 

Hoitoa saadakseen henkilöllä pitää olla joko riittävästi rahaa tai voimassaoleva matka- tai muu vakuutus.

 

Pekingissä suosittujen sairaaloiden joukossa ovat

 

  • Beijing United Family Hospital
  • Peking Union Medical College Hospital (yliopistosairaala) ja
  • Sino-Japanese Hospitalin ulkomaalaisosastot.

 

Hammashoitoa on saatavissa edellä mainittujen ulkomaalaisten lääkäriasemien yhteydessä. Myös yliopistollista hammasklinikkaa on käytetty.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Suomalaiset muuttofirmat ovat hyvin perillä Kiinan tuontimääräyksistä.

 

Antiikkiesineiden vienti Kiinasta vaatii Beijing Antiquities Bureaun kirjallisen luvan ja punaisen lakkasinetin. Ennen vuotta 1795 valmistettuja esineitä ei saa lainkaan viedä maasta. Kiinassa ostettujen kulta- ja hopeaesineiden kauppakuitit tulee olla mukana. Kirjallinen lupa on jokaisen muuttajan hankittava ennen muuttotavaroiden pakkaamista, vaikka ei omistaisikaan antiikkiesineitä.

 

Kiinassa yleisesti myytävien piraattituotteiden osalta on syytä huomioida, että niiden vienti esimerkiksi EU:n alueelle voi johtaa rangaistukseen. Paluumuutosta kannattaa kerätä tietoja myös Suomen Tullin verkkosivuilta.

Valokuvaaminen

Kiinassa normaali valokuvaaminen ja filmaaminen on sallittua, paitsi milloin se on erityisistä syistä kielletty. Muistikortteja ja muita tarvikkeita on saatavilla yleisesti. Filmien kehittäminen ja digikuvien tulostaminen valokuvaliikkeissä on edullista, mutta laatu saattaa vaihdella.

Valuutta

Kiinan valuutta yuan eli renmimbi (RMB) ei ole vapaasti vaihdettava valuutta.

Vapaa-aika

Ulkomaalaiset saavat normaalisti liikkua Kiinassa lähes rajoituksetta. Kuitenkin muun muassa Tiibetiin matkustaminen edellyttää erityisen matkustusluvan hakemista. Lomamatkailu Kiinassa ei pitkien välimatkojen vuoksi ole erityisen halpaa, ja erityisen kallista on Tiibetiin suuntautuva matkailu.

 

Viihtyminen on pitkälti riippuvaista omasta aktiivisuudesta ja ihmissuhdeverkoston hoidosta. Suomalaisyhteisöt esimerkiksi Pekingissä ja Shanghaissa järjestävät tapahtumia, joihin voi hakeutua mukaan. Esimerkiksi Beijing Finns -yhdistyksen sivuilta www.beijingfinns.com löytyy muutakin hyödyllistä yleisinformaatiota.

 

Pekingissä Houhain ja Sanlitunin perinteiset ravintola-alueet ovat suosittuja, minkä lisäksi kansainvälisen tyylisiä baareja, pubeja, klubeja ja ravintoloita on myös eri puolilla kaupunkia. Yökerhoissa ja pubeissa ei yleensä ole minkäänlaisia ikärajoituksia, mistä alaikäisten lasten vanhempien on syytä olla tietoisia.

 

Pekingissä ja Shanghaissa toimii lukuisia kulttuuri-, liikunta- ynnä muita yhdistyksiä ja yrityksiä. Esimerkiksi Chinese Culture Center järjestää kiinalaiseen kulttuuriin liittyviä kursseja, luentoja ja tapahtumia matkojen lisäksi.

 

Suurimmissa kaupungeissa on lukuisia taidekeskuksia ja -gallerioita näyttelyineen. Myös musiikkielämä on vilkasta ja korkeatasoista. Kiinalaiseen oopperaan kannattaa tutustua. Näyttelyistä, konserteista ja muista tapahtumista saa hyvin tietoa internetistä sekä Pekingin ilmaisjakelulehdistä Agenda, City Weekend, That's Beijing ja The Beijinger.

 

Joissakin elokuvateattereissa näytetään ulkomaisia elokuvia alkuperäisversioina tai kiinalaisia elokuvia englanninkielisin tekstityksin. Koska elokuvatarjonta kuitenkin on vähäistä, ovat monet ulkomaalaiset DVD-elokuvien suurkuluttajia. Elokuvauutuudet on saatavissa pian ilmestymisensä jälkeen DVD-versiona, mutta käytännössä tarjolla ei ole juuri muita kuin laittomia kopioita.

 

Yleisesti ottaen sisäurheilumahdollisuudet ovat kaupungeissa hyvällä tasolla. Kuntokeskuksissa riittää valinnanvaraa, mutta jäsenyys hyvin varustelluilla kuntosaleilla saattaa olla kohtuullisen kallista. Suurimmista kaupungeista löytyy myös hyvätasoisia golfkenttiä, keilaratoja ja muita urheilukeskuksia.

 

Ulkoilusta nauttivien kannattaa vapaapäivinä lähteä retkeilemään kaupungin ulkopuolelle. Esimerkiksi Pekingin ympäristössä on Kiinan muurin lisäksi paljon muita retkeilykohteita, kuten Ming-haudat, läntiset vuoret, Kesäpalatsi, Peking-ihmisen asuinpaikka jne. Kohteisiin pääsee joko omalla autolla tai hotellien ja matkatoimistojen järjestämillä retkillä. Beijing Hikers järjestää viikottain ulkoiluretkiä mielenkiintoisiin kohteisiin kaupungin ulkopuolelle.

 

Talvisin on mahdollista harrastaa myös laskettelua esimerkiksi Nan Shanin laskettelukeskuksessa muutaman tunnin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Joulu-helmikuussa saattaa olla myös mahdollista luistella luonnonjäällä Kesäpalatsin ja Beihai-puiston järvillä. Joissakin puistoissa on myös jäädytettyjä maksullisia ratoja. Pekingissä toimii jääkiekkoliiga, jossa suomalaisilla on oma joukkue.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Ulkoasiainministeriö Pekingin suurlähetystö

Päivitetty 3.2.2014

© Suomen suurlähetystö, Peking
© Suomen pääkonsulaatti, Shanghai | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot